Katariina Jussila

Viinikokemuksia sydämellä ja taidolla

”Rakastan viiniä, sillä se on monipuolinen ruoka- ja seurustelujuoma ja sen parissa työskennellessä oppii jatkuvasti lisää.”

FRÖJissä Katariina vastaa viinilistasta, viinipaketeista ja niiden suunnittelusta sesongin menuihin. Hän painottaa erityisesti ruoan ja viinin liittoa.

”Tapaan aina sanoa, että oikeassa yhdistelmässä yksi plus yksi on aina enemmän kuin kaksi.”

Vaikka työssä viinin kanssa hän on pedantti, vapaa-ajalla viini saa olla rennompaa. Se on seurajuoma, eikä aina tarvitse pyrkiä täydelliseen yhdistelmään tai analysoida jokaista vivahdetta.

Ensimmäinen viinimuisto kuljettaa vuoteen 2002, kun 13-vuotias Katariina oli Rotary-leirillä Espanjan Alicantessa. Vierailu paikallisella viinitilalla teki vaikutuksen, ja tuliaisviinipullo nautittiin myöhemmin vanhempien kanssa.

Vaikuttavin viinikokemus sen sijaan on säilynyt muistona, joka liikuttaa edelleen.
Uudenvuoden aattona 2016 työporukka kokoontui illalliselle pitkän serviisin jälkeen. Yksi työkavereista toi pullon Château d’Yquemiä vuodelta 1981.

”Nautimme sen kanssa ihanan rapeaa pekaanipähkinäleipää, ankanmaksamoussea ja viikunaa. Muistan vieläkin sen ilotulituksen suussa. Jos joskus ruoan äärellä herkistyy ja tippa tulee linssiin, niin tämä oli sellainen hetki.”

Katariinan tie viinialalle ei ollut itsestäänselvyys, mutta kiinnostus ruokaan vei hänet restonomiopintoihin ja siitä salityöhön. Ensimmäinen työharjoittelu poiki paikan tarjoilijana, ja pian hän pääsi osallistumaan viinivalintoihin.

”Huomasin nauttivani kovasti ihmisten parissa olemisesta ja salityöskentelystä. Kipinä toden teolla syttyi, kun pääsin vaikuttamaan siihen, mitä laseihin kaadetaan.”

FRÖJn viinilista rakentuu vahvasti vanhan maailman klassikoiden ympärille, mutta mukana on myös uutta ja kokeilevaa. Hän haluaa tarjota asiakkaille vaihtoehtoja eri hintaluokissa, ja ylläpitää pienempää ”spessulistaa” vakioasiakkaiden toiveisiin.

”Viinin ei tarvitse olla niin vakavaa. Usein viinin parissa työskenteleviin liitetään tietty snobbailu, mutta sitä ajatusmaailmaa haluan tietoisesti muuttaa.”

Vaikka Katariina ei ole omassa työssään kohdannut sukupuoleen liittyvää vähättelyä, hän tunnistaa, että ala on käynyt läpi merkittävää kehitystä myös tasa-arvon näkökulmasta.

”Tytöttely ja häirintä, oli se sitten seksuaalista tai muuta, on jatkuvasti vähenemään päin. On hienoa, että muutosta on tapahtunut oikeaan suuntaan.”

Hän uskoo, että sekä työyhteisöt että asiakkaat tunnistavat paremmin, mikä on sopivaa käytöstä ja myös puuttuvat siihen. Myös naiset itse ovat entistä rohkeampia vetämään rajoja.

”Totta kuitenkin on, että tämä ei ole ongelma vain naisten keskuudessa, vaan myös miehet kohtaavat häirintää. Ongelma ei ole sukupuoleen sidottu, vaikka useammin siitä puhutaan juuri naisten näkökulmasta.”

Samalla hän korostaa hyvän työilmapiirin ja tiimityön merkitystä sekä työn ja vapaa-ajan tasapainon arvostusta, joka on alalla lisääntynyt. Muutoksen suunta on hänen mukaansa oikea ja se näkyy myös asiakkaalle asti.

”Työporukka nähdään yhtenäisenä tiiminä, jolla on yhteinen tavoite. Se, että henkilökunta aidosti nauttii työstään ja viihtyy toistensa kanssa, näkyy ulospäin.”

Katariinan katse viinialan tulevaisuuteen on realistinen mutta toiveikas. Hän näkee alan olevan jatkuvassa murroksessa, jossa ilmastonmuutos, taloudelliset epävarmuudet ja alkoholipolitiikan linjaukset haastavat sekä tuotantoa että kulutuskulttuuria.

”Uskon, että viinialan on pakko jatkaa aktiivista kehittymistä ja löytää uusia ratkaisuja, jotta se pysyy elinvoimaisena. Onneksi alalla on paljon innovatiivisia ihmisiä ja pioneereja, jotka näyttävät suuntaa.”

Vaikka ympäristötekijät muovaavat viinikarttaa, Katariina näkee kulttuurisen kehityksen vievän viiniä yhä vahvemmin osaksi suomalaista arkea. Viini kytkeytyy yhä useammin arkisiin nautintoihin, ruokapöydän ympärillä jaetuihin hetkiin ja uteliaisuuteen maistaa uutta. Hän toivoo, että valtion linjaukset eivät hidastaisi tätä kehitystä, joka hänen mielestään on sekä luonnollinen että myönteinen.

”Ihmiset uskaltavat kokeilla uutta ja ehkä ajoittain panostaa vähän enemmän viiniin. Se kertoo siitä, että viini on yhä enemmän osa suomalaista arkea – hyvässä mielessä.”

Kestävä kehitys on Katariinalle tärkeä osa viinityötä ja sen tulevaisuutta. Hänen mukaansa sen ei pitäisi jäädä pelkäksi trendiksi, vaan muuttua itsestäänselvyydeksi koko alalla. Ympäristöä kunnioittavat ratkaisut ovat hänen mielestään avain parempaan viiniin ja parempaan tulevaisuuteen.

”Meidän pitää ajatella luontoa ja tulevia sukupolvia. Vain kuuntelemalla luontoa voidaan tehdä parempaa viiniä – nyt ja tulevaisuudessa.”

Vaikka kestävän kehityksen näkökulma ei yksin ohjaa hänen työskentelyään, se on mukana kaikessa ajattelussa. Hän puhuu siitä kuin työkalusta, jota täytyy osata käyttää oikein: kysyä, arvioida ja oppia lisää, jotta päätöksissä voi tehdä parempia valintoja. Mitä enemmän tietoa kertyy, sitä helpommaksi valinnat muuttuvat.

Tulevaisuudessa Katariina haluaa kehittää osaamistaan erityisesti viinien ja ruoan yhdistämisessä, ja haaveilee uudesta sadonkorjuusta jossain päin Eurooppaa. Nuorille hän muistuttaa uteliaisuuden ja verkostoitumisen merkityksestä.

”Viinin parissa työskentely on hauskaa, eikä yksikään työpäivä ole samanlainen.”
Viini ei ole Katariinalle vain työ, vaan tapa elää ja jakaa elämyksiä – ihmisille ja heidän kanssaan.